Ei se kehtolauluun nukuta, vaan se raatelee sun mieltäs
Tyttö käpertyy pieneksi kippuraksi, se on vieläkin liian iso
Kun suljen silmäni nään laihoja kehoja joihin en mahdu
Ihan kuin joku päässä käskisi "laihdu, laihdu"
Se joka ennen käski hypätä raiteille kiduttaa mua nyt näin
Tai sitten se on vaan minä, ei ole
Tapa mut, en tahdo herätä enää samanlaiseen päivään kuin tänään oli
Mä tahdon taivaaseen
Mä en ole turvassa täällä mun pään sisäiseltä hirviöltä
En ole turvassa missään
Se tulee ja satuttaa, se tulee ja käskee taas
Tapa itsesi näin
Se on iloinen kun muhun sattuu
Onko se vaan mielikuvitusystävä
Yhtäkkiä alan täristä pelosta
Mun pää on ihan sekaisin
Mikä on enää totta ja mikä ei
Se tulee taas ja mä tunnen sen
Mä taistelen ettei se pääse mun mieleen
Mä en uskalla nukkua
Ahdistaa, mene pois, anna mun elää
"Huomenna sä et sitten syö"
"Huomenna sä menet vaa'alle"
"Huomenna sua ei enää oo"
"Tapa itsesi näin, hitaasti ja tuskallisesti"
Mä en tahdo lähestyä yötä
Mä en tahdo nukahtaa
Miten kertoisin, että mua pelottaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti