Mä katson sen tytön kasvoja peilistä
Mä nään kuinka ne pelkää elämää
Ja kuinka ne pelkää kuolemaa
Ne toivoo kuolemaa salaa, kun tyttö varastoi lääkkeet kaappiin
Tyttö unelmoi kuolemasta
Kaikki olisi niin helppoa
Silti tyttö jatkaa taistelua tabletit kädellään
Se katsoo aina uuden auringonnousun
Se tahtoo nähdä sen kauneuden
Sen mitä sä et ehtinyt kuin päivän nähdä
Nämä samat vihreät silmät näkevät taas ilta-auringon
Joka on yhtä kaunis kuin aina ennenkin
Silmät ovat peittyneet sumuun
Ne eivät nää enää sitä kauneutta
Sumua joka puolella
Mä olen usvametsässä, jonne kukaan ei pääse
Johon päivänsäteet eivät tuo valoaan
Auriko ei pääse tähän metsään
Sadepisaratkaan eivät pääse
Mä olen täällä yksin ilman kyyneleitä poskilla
Sumua, lisää sumua
Enkä tiedä mihin kulkisin
Pelottavat puut ympäröivät
Onkohan niillä silmät ja irvisuutkin
Mä katson näillä pelokkailla silmillä syvälle sumuun
Mutta mä en nää mitään, en yhtään mitään
En näe elämää, enkä kuolemaa
Tyttö toivoo, että kuolisi
Että tämä tuska loppuisi
Kun ei tiedä mitä tekisi
Kun on aivan eksynyt
Ja lääkkeet kaapissa huutaa mun nimeäni
Mutta mä en vastaa, mä vaan kuuntelen
Voi kuinka ne sai mut apteekille asti
Voi kuinka ne mua houkutteleekaan
Sumun keskeltä mä nään sen jo
Mä nään kuoleman
Mutta mä en mene
En vielä
En pääse nyt kirjoittamaan viikkoon kun menen riparille isostelamaan. Mua pelottaa ja haluan kuolla, mutta yritän silti elää. Ehkä siitä tulee kiva viikko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti