sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Ei niitä voi haavoittaa, mutta mua voi vieläkin.

Mä katson niitä joutsenia puhtaan valkosia
Niitä ei voi haavoittaa, mutta mua voi vieläkin
Ne on vapaita, ne voi lentää karkuun
Mä en pääse tästä vankilasta
En osaa lentää pois
Liian suuri joutseneksi
Liian suuret luut ja kaikki sen ympärillä
Ne joutsenet on yhdessä
Ne ei ole ne joille nauretaan, joille sanotaan pahasti
Ei katseita, eikä loukkaavia sanoja
Ne saa vaan uida vapaina ja lentää taivaalla, jonne minä en pääse
On pimeää ja ne uivat vieläkin
Eivät ne väsy, ne vaan jatkavat ja katoavat kauniiksi
Täällä on niin pimeää, mä en jaksa edes hengittää
Kun pelko tarttuu kiinni, sä et pääse karkuun
Mä tahdon hävitä, kadotan pieniksi paloiksi
Tahdon katsoa niitä joutsenia ja nauraa, että minä olen kauniinpi
Niiden tanssissa mä voitan, mä vielä voitan
Kun on hämärää mä katoan
Mä häviän, enkä palaa tyttönä
Mä palaan jonain kauniina johon sä et voi koskea
Mä kuolen ja elän siltikin
Olen vaan olemassa, mutta en elossa
Mä katson vielä niitä joutsenia kun ne lentää mun ylitse
Niiden laulu on kaunista ja niin tämän tytön ääriviivatkin
Sä et enää nää kuka onkaan tämä tyttö
Sitä ei ole, eikä ole mitään
On vaan joutsenet lammella ja niiden silmissä minun tuskani
Minun vanha elämäni
Mä teen tästä uuden elämän
Elämän, jonka määränpää on kadota

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti