perjantai 18. heinäkuuta 2014

Varjo.

Mussa on jotain, joka muhun ei kuulu
Varjo, joka hallitsee
Tuo Varjo on kaunis, paljon kauniimpi kuin minä
Se tahtoo tehdä musta kaltaisensa
Varjo on pimeä, se elää minussa
Se vaanii mua ja hallitsee
Vaikka se on kaunis, ulkomuoto pettää
Se on paha ja tahtoo mulle pahaa
Vaikka se tahtoo musta kauniin keinolla millä hyvänsä
Se huutaa mun sisälläni
Se vahtii sun jokaista liikettä
Varjo katsoo sua sieltä jostain
Se on vallannut sun maailmasi
Sä olet sen maailmassa
Pimeässä maailmassa, jossa ainut valo on täydellisyys
Jota et koskaan saavuta
Ja sä olet siinä yksin
Katsot sitä virheetöntä maailmaa
Kaikki näyttää hetken kauniilta, vain sen pienen hetken
Kunnes jalat irtoaa maasta

Sumennetuin silmin sä näät itsesi ja maailman
Kaikki mitä ennen rakastit on enää pelkkää ilmaa, tyhjää
Tuo maailma on täydellinen, ainut mitä sulla on jäljellä
Sinne sä saat nukahtaa ja aamulla herätä
Saat rakastua siihen aina uudestaan
Sinun oma satumaailmasi, jossa kaikki on sun käsissäsi
Silmät eivät näe enää muuta
Ei edes taivaan kuuta
Kun kaikesta on tulossa täydellistä
Tähdetkin katoavat yötaivaalta
Kaikki muuttuu pimeäksi
Ja mä pelkään mihin tää maailma mut vie
Mutta olen rakastumassa tähän tunteeseen
Koska minulla ei ole muuta mitä rakastaa
Silmät eivät tavoita katseita
Ne täyttyvät kyynelistä
Mutta tämä maailma tekee niistä hopean värisiä
Käsi ei tavoita toisen kättä
Mutta tämä maailma tavoittaa sen käden
Ja sä olet jo tarttunut siihen, etkä voi päästää irti
Se Varjo on jo osa sua
Eikä se lähde pois

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti