Kipu korvaa rakkauden, josta mä yksin haaveilin.

Liikaa satutettu
Paloiksi revitty
Särjetyt palat lattialla
Lasinpalasia jalkojeni alla
Ja mä hymyilen, kuinka kivusta voi löytää ystävän
Tässä yksinäisyydessäni
Kipu korvaa sen rakkauden josta mä yksin haaveilin
Silti mä kaipaan sitä
Mä kaipaan vierelle vahvempaa
Jotain joka tarttuis mua kädestä
Jotain kaunista, sitä kaunista tunnetta
Kun saa olla rakastunut
Kun on jokin tarkoitus elämällä
Joku jonka puolesta elää
Katseeni ei tavoita toista katsetta
Kukaan ei katso takaisin
Kädet hipoo taivaita
Taivas kutsuu mua taas
Tätä turhaa ihmistä
Mä jatkan kunnes löydän etsimäni
Kauniit sirpaleet jalkojeni alla
Minun kipuni, jonka haluaisin jakaa
Ja mä särjen itseni aina uudelleen
Joka kerta olen rikkinäisempi
Kukaan ei korjaa tätä tyttöä
Kukaan ei sano, että välittää
Kukaan ei kerää sirpaleita pois elämästäni
Kaikki se vaan satuttaa
Kumpa joku hymyilisi mulle
Sanoisi, että kaikki järjestyy
Jäisi mun vierelle, eikä lähtisi koskaan pois
Yksinäisyys on vienyt minut syvälle
Mutta mä yritän hymyillä
Hymyn takaa kukaan ei nää miten rikki ja yksin olet
Eikä kukaan nää miten kaipaat rakkautta
Ja sirpaleet palaavat terävimpinä kuin koskaan vain satuttaakseen
Ja mä katson kuinka joku tyttö hymyilee pojalle
Otan sirpaleet käsiini ja paiskaan ne lattialle
Kipu korvaa minun poikani
Kipu, jota voi oppia rakastamaan